Koulutuksen Tutkimuslaitos / Jyväskylän Yliopisto; Tiedote 4.12.2001:

OECD-maiden vertailututkimus:

SUOMALAISNUORET HUIPPUOSAAJIA

Suomalaisnuorten lukutaito on OECD-maiden paras. Myös matematiikan sekä luonnontieteiden taidot ovat kansainvälistä huippua. Tämä käy ilmi viime vuosien mittavimmasta koulutuksen arviointitutkimuksesta (PISA), jonka toteutuksesta Suomessa on vastannut (Jyväskylän yliopiston) Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Tutkimuksen tulosten mukaan Suomen nuorten taidot muihin maihin verrattuna ovat tasaisen hyviä. Ilahduttavaa on, että Suomessa on OECD-maista vähiten heikkoja osaajia.

PISA-tutkimuksen tulokset julkistettiin tänään opetusministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Tuloksia esittelivät tutkimuksen kansallinen koordinaattori Jouni Välijärvi ja professori Pirjo Linnakylä Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

PISA-tutkimus on OECD-maiden laajin ja monipuolisin koulutuksen vertailututkimus. Siihen osallistui 28 OECD-maata sekä neljä OECD:n ulkopuolista maata. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-vuotiaat nuoret, jotka Suomessa olivat pääosin peruskoulun 9-luokkalaisia. Suomessa tutkimukseen osallistui 4864 oppilasta ja 156 koulua. PISA:ssa selvitettiin nuorten lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista mahdollisimman todenmukaisissa ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa. Lukutaito oli tutkimuksen pääalue. Matematiikassa ja luonnontieteissä arviointi kohdistui vain valikoituun osaan näiden alueiden keskeisistä sisällöistä.

Lukutaito:

OECD:n keskiarvo: 500
Suomi: 564
Kanada: 534
Uusi-Seelanti: 529
Australia: 528
Irlanti: 527
Korea: 525
Englanti: 523
Japani: 522
Ruotsi: 516

 

SUOMALAISNUORTEN LUKUTAITO EDELLEEN HUIPPUTASOA

Suomalaisten lukutaito on kirkkaasti OECD-maiden paras (suorituspistemäärä 546). Seuraavina tulevat Kanada (534), Uusi-Seelanti (529), Australia (528), Irlanti (527), Korea (525), Englanti (523), Japani (522) ja Ruotsi (516). Pohjoismaista myös Islannin tulos on OECD:n keskiarvoa (500) parempi; Norjan ja Tanskan tulokset ovat OECD-maiden keskitasoa.

Tutkimus osoittaa suomalaisista nuorista 50% erinomaisiksi lukijoiksi, kun OECD-maissa keskiarvo on 32 %. Lukemisen eri osa-alueista suomalaiset ovat erityisen hyviä tiedonhaussa sekä luetun ymmärtämisessä ja tulkinnassa. Erityisen ilahduttavaa on se, että suomalaisista nuorista heikko lukutaito on vain 7 %:lla (OECD-maiden keskiarvo 18%).

Kuitenkin heikoimmin menestyneiden lukutaitoon on PISA-tutkijoiden mukaan Suomessakin kiinnitettävä huomiota, sillä he uhkaavat syrjäytyä jatko-opinnoista, työstä, kulttuuriharrastuksista ja aktiivisesta kansalaisuudesta. Kielioloiltaan erityislaatuisena maana Suomen on myös pidettävä lukutaidon tavoitetasonsa korkeana ja kasvavia haasteita riittävän hyvin ennakoivana.


 

MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OSAAMINEN OECD:N PARHAIMMISTOA

Matematiikan taidoissa suomalaiset nuoret sijoittuvat 4. sijalle (suorituspistemäärä 536). Parhaiten matematiikkaa osaavat Japanin nuoret (557 pistettä). Myös Korea (547) ja Uusi-Seelanti (537) ovat Suomen edellä. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaisnuorten matematiikan taidot osoittautuvat selvästi parhaiksi.

Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuoret sijoittuvat 3. sijalle (suorituspistemäärä 538). Edelle menevät vain Korea (552) ja Japani (550). Muiden Pohjoismaiden suoritukset ovat luonnontieteissäkin selvästi Suomea heikompia, mutta lähellä OECD-maiden keskiarvoa (500 pistettä).

Suomalaisnuorten väliset erot matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa ovat OECD-maiden pienimpiä. Suoritustaso on tasaisen vahva koko 15-vuotiaiden ikäluokassa ja heikosti menestyviä oppilaita on vähän muihin OECD-maihin verrattuna. PISA:n tutkijoiden mukaan tämä on merkki siitä, että matematiikan ja luonnontieteiden opetus on yhdenmukaista koko ikäluokassa. Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen alueella Suomi kuuluu tämän tutkimuksen valossa OECD-maiden parhaimpaan neljännekseen, mikä on määritelty kehittämistyön tavoitteeksi kansallisessa LUMA-hankkeessa.


 

 

SUOMESSA OPPIMINEN KANSAINVÄLISESTI VERRATTUNA TASA-ARVOISTA

Korkea suoritustaso ja samanaikainen osaamiserojen vähentäminen on tärkeä koulutuspoliittinen tavoite useimmissa OECD-maissa. Näiden tavoitteiden yhdistämisessä näyttävät PISA-tulosten valossa parhaiten onnistuvan Suomi, Kanada, Irlanti, Korea ja Englanti.

Tulokset osoittavat, että tytöt lukevat kaikissa 32 maassa paremmin kuin pojat. Suomessa poikien ja tyttöjen lukutaidon ero on vertailumaiden suurin. Tästä huolimatta suomalaispoikien lukutaito on OECD-maiden pojista paras. Matematiikassa pojat ovat lähes kaikissa maissa tyttöjä edellä, joskin erot ovat pääosin melko pieniä. Suomessa matematiikan osaamisessa ei ole eroa tyttöjen ja poikien välillä. Luonnontieteissä tytöt ja pojat ovat yhtä vahvoja niin Suomessa kuin useimmissa muissakin tutkituissa maissa.

Koulujen väliset erot oppilaiden osaamisessa ovat Suomessa tutkittujen maiden pienimpiä. Pienet erot koulujen välillä ovat ominaisia kaikille Pohjoismaille, mikä PISA-tutkijoiden mukaan selittyy lähinnä sillä, että opetus järjestetään niissä yhtenäisenä koko ikäluokalle. Sen sijaan koulujen sisällä oppilaiden osaaminen vaihtelee Suomessa muiden maiden tavoin melko paljon.

Oppilaiden väliset suorituserot Suomen eri osien välillä sekä kaupunki- ja maaseutukoulujen välillä ovat vähäisiä.

Kodin sosioekonominen tausta näkyy selvästi oppimistuloksissa. Kaikissa osallistujamaissa ylimmän sosioekonomisen taustan omaavien vanhempien lasten suorituspistemäärät olivat huomattavasti korkeampia kuin alempia taustoja omaavien. Myös Suomessa ero on huomattava, mutta selvästi OECD:n keskiarvoa pienempi.


 

 

 

OPPIMISTULOSTEN TAUSTALLA MONTA TEKIJÄÄ

PISA-tutkimuksen tulokset osoittavat, että monet eri taustatekijät ovat yhteydessä osaamiseen. Nuorten lukutaidon taustalla vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät:

Lukuharrastukseen sitoutuminen ja kiinnostus lukemiseen (selitysosuus yhteensä 40 %);
Kotitausta: sosioekonominen asema, kulttuurinen vuorovaikutus ja kulttuurituotteet (18%);
Nuorten käsitys itsestä lukijana ja lukemisen oppijana (6%);
Nuorten omat kulttuuriharrastukset (3%);
Sopivat opiskelustrategiat ja oman oppimisen säätely (selitysosuus vaihtelee oppilasryhmittäin)

TUTKIJOIDEN ARVIOITA SUOMALAISEN KOULUTUKSEN TULOKSISTA

Tutkimuksen tuloksista voi PISA:n tutkijoiden mukaan päätellä, että suomalainen peruskoulutus on onnistunut tuottamaan sekä korkeatasoista että varsin monipuolista ja tasapainoista osaamista. Tutkimus kertoo myös, että kouluilla on valmiuksia luoda otolliset olosuhteet tulevaisuuden oppimiselle ja opettajilla ammattitaito ohjata nuoria elinikäisen oppimisen taitoihin.

Tutkijat ovat kuitenkin myös huolissaan heikosti menestyneistä oppilaista. Näiden oppilaiden tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden vahvistaminen käy entistä tärkeämmäksi yksilön osaamista korostavassa maailmassa. Myös huippuosaajia tutkijoiden mielestä löytyi selvästi vähemmän kuin hyvä yleinen osaamistaso antaisi odottaa. Hyvin menestyvien nuorten innostamiseen ja heidän omaehtoisen opiskelunsa edistämiseen tulisi kouluissa kiinnittää entistä enemmän huomiota.

TUTKIMUSTULOKSISTA VALMISTUNUT YHTEENVETO

Tutkimuksen ensitulokset on koottu 50-sivuiseen yhteenvetoon "Suomen tulevaisuuden osaajat. 15-vuotiaiden nuorten lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainvälisessä vertailussa." PISA:n suomalaisina tutkijoina ja yhteenvedon kirjoittajina ovat Jouni Välijärvi, Pirjo Linnakylä, Pekka Kupari, Pasi Reinikainen, Antero Malin ja Eija Puhakka.

Yhteenveto maiden välisine vertailukuvioineen sekä muuta tietoa PISA:sta löytyy verkosta: http://www.jyu.fi/ktl/pisa/

Tutkimuksen perusteellisemmat tulokset julkaistaan helmikuussa 2002.

PISA PÄHKINÄNKUORESSA:

Mikä Pisa on?
- PISA (Programme for International Students Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma.

- PISA tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista kansainvälisessä vertailukehyksessä, mutta myös tietoa koulun ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta

- PISA-ohjelma koostuu kolmen vuoden välein toteutettavista PISA-tutkimuksista. Nyt julkistetaan ensimmäisen, vuonna 2000 tehdyn, tutkimuksen tulokset.

Mitä tutkitaan?
- Miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja miten taidot kehittyvät ajan myötä.

- Lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Lukutaito on ensimmäisen tutkimuksen pääalue. Seuraavan PISA-tutkimuksen pääalue vuonna 2003 on matematiikka ja vuonna 2006 pääalueena on luonnontiede.

- Oppilaiden taitoja ja valmiuksia selvitetään mahdollisimman todenmukaisissa, arkielämän ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa. Tutkimuksessa ei suoranaisesti arvioida opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa.

- Tutkitaan myös nuorten opiskelutaitoja ja -valmiuksia lähinnä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Ketä tutkitaan?
- 15-vuotiaita, jotka Suomessa olivat pääosin 9-luokkalaisia (89%) ja osin 8-luokkalaisia (11%)

- Suomessa tutkimukseen valittiin satunnaisesti 5317 oppilasta 156 koulusta ja heistä vastasi 4864 eli 92%.

Osallistujamaat
- Tutkimukseen osallistui 28 OECD-maata ja OECD:n ulkopuolisista maista Brasilia, Latvia, Liechtenstein ja Venäjä.

- PISA-ohjelma laajenee tulevaisuudessa myös uusiin OECD:n jäsenmaihin ja useisiin muihin OECD:n ulkopuolisiin maihin

Ketkä tutkivat Suomessa?
- Tutkimuksen toteutuksesta Suomessa vastaa Koulutuksen tutkimuslaitos. Kansallisena koordinaattorina toimii Jouni Välijärvi. Muina tutkijoina ovat Pirjo Linnakylä, Pekka Kupari, Pasi Reinikainen, Antero Malin ja Eija Puhakka.

- Tutkimusta rahoittavat opetusministeriö, Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopisto.


 
 

Tää korutont´ on kertomaa...

Kansainvälisesti kattava PISA-tutkimus nostaa suomalaiset koululaiset maailman eliittiin, mikä varmasti huomataan myös erinäisten suuryhtiöiden rekrytointiosastoissa. Meillä ei siis ole niin minkäänlaista syytä siihen alituiseen toistettuun kansalliseen aleemmuuskompleksiin, vaan onkin aihetta kysyä, miksi siitä toitotetaan ja kuka on aina äänessä??

Tutkimus osoittaa myös selvää ristiriitaa eräiden julkaistujen ÄO-vertailujen ja toteutuneen oppimisen välillä. Onko ÄO-kartoituksia vedätetty, vai miksi ne näyttävät suomalaisten kohdalla väärin?? Ehkä syy on liian suppeissa otoksissa, mitä syytettä on mahdotonta kohdistaa PISA-tutkimukseen.

Takaisin Seuraava


Free Counter