Roduista ja älykkyysosamääristä


 
> 
Testeillä mitatun älykkyysosamäärän ja yksilöllä käytännössä tavattavan "älykkyyden", eli henkisen suorituskyvyn, välinen suhde ei ole täysin tunnettu ja kiistaton asia, eli ei täysin tiedetä mitä testit mittaavat, mutta tulosten ja yksilön ominaisuuksien välinen yhdensuuntaisuus on tunnettu ja tunnustettu asia. ÄO-mittauksia on kritisoitu mm. siitä, että ne eivät erittele "lahjakkuuden" eri osa-alueita, mutta tähän tarkasteluun ÄO-mittausten näyttämä riittää. Huomautamme kuitenkin, että ko. testejä tehtäessä tavoitteena EI ole ollut löytää edustava otos mistään kansasta tai valtion asujaimistosta, vaan tutkijat ovat selvittäneet kulloistakin kohderyhmäänsä, koululaisia, armeijan alokkaita, tms.. Tiedot eri ihmispopulaatioiden ominaisuuksista ovat siis tulleet sivutuotteena.

Älykkyys ei ole yksilön elämän aikana vakio, ja siihen vaikuttavat muutkin seikat, kuin geeni-perimä tai yksilön ympäristö hänen elinaikanaan. Austaralian tulosten vertailu 1938-1981 osoittaa elintason ja koulutuksen paranemisen nostaneen myös mitattavissa olevaa älykkyyttä.

Henkilön oma ravitsemustila hänen lapsuudessaan, tai äidin terveys ennen syntymää, tupakanpoltto tai alkoholinkäyttö tms., tunnustetaan älykkyyteen tai muihin ominaisuuksiin vaikuttaviksi seikoiksi. Varsinkin kun on kyse ominaisuuksien kirjon paremmasta päästä, ihmisyksilöön geneettisesti koodatut valmiudet kehittyä huippulahjakkaaksi voivat toteutua vain hänen ympäristö-olosuhteidensa ollessa moitteettomia (ravitsemus, lepo, virikkeet, koulutus oikeaan aikaan), ja myös hänen vanhempiensa terveyden ollessa moitteeton. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että tulokset samoissa ihmispopulaatioissa saattavat parantua oleellisesti elintason oltua riittävän vakaa riittävän pitkän ajan.

Nykyisen tietämyksen mukaan henkilön älykkyyttä saattaa alentaa myös pitkään kestänyt stressi tai virikkeiden puuttuminen. Ei tiedetä, voiko tälläinen stagnaatio parantua, mutta arkipäivän kokemus puhuu sen puolesta, että henkilön kapasiteetti kasvaa jos hän käyttää ahkerasti päätään. Eräissä rotta-kokeissa on todettu neuronien (aivo-hermosolujen) kasvattavan lisää haarakkeita, jos niitä ärsytetään. Tämän mukaan ajattelu lisää aivokapasiteettia, mutta tietämys on tässä asiassa vielä puutteellista.

Paljon on puhuttu ÄO-testien kulttuurisidonnaisuudesta. Testit on kehitetty käyttäen USA:n yliopistoista tavoitettavia koehenkilöitä, eli valkoihoisia nuoria miehiä, ja keskiarvo 100 kalibroitiin aikoinaan tämän ryhmän mukaan. Arvostelijoiden mielestä myös testikysymykset suosivat ko. europidista ryhmää. Japanissa ja Kiinassa suoritetut testit antavat kuitenkin niin hyviä tuloksia, että pikemminkin testit suosivat aasialaisia, jos yleensä ketään.

Kulttuuri-eroista johtuva tulosta alentava tekijä voi olla olemassa ehkä Australian alkuasukkailla, joiden ajattelu on niin paljon erilaista, kuin esim. valkoisilla tai japanilaisilla. Aboriginaalit ovat selvinneet melkoisen vaativissa oloissa noin 50 000 vuotta, jolloin tyhmien olisi pitänyt karsiutua jo moneen kertaan, mutta ÄO-testit eivät sitä osoita. Tämä kysymys jäänee toistaiseksi ratkaisematta.

Tulokset saman populaation piirissä saattavat vaihdella niin, että nuoremmilla ikäryhmillä on parempia tuloksia kuin aikuisilla. Tätä voidaan ymmärtää mm. koulu-opetuksen parantumisella aikaisempiin sukupolviin nähden, ja virikkeettömien työympäristöjen negatiivisilla vaikutuksilla. Seuraavassa esiteltävien mittaustulosten vertailukelpoisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös testattujen ryhmien satunnaisuus. Toinen testi voi olla yliopistosta, toinen vankilasta ja kolmas asevelvollisten kutsunnoista. Taulukko osoittaa kuitenkin selvän etelä-pohjoinen jakautuman, joka näkyy sekä Afrikka-Eurooppa -akselilla että vertailtaessa etelä-aasialaisia japanilaisiin ja kiinalaisiin. Tunnetun sanonnan mukaan lämmin kasvattaa sukupuolielimiä, kylmä aivoja. Tämän enempää tiedekään ei vielä tänäänkään osaa sanoa.

Keskimääräiset älykkyysosamäärät eri kansallisuuksilla: Europidit/kaukasoidit
Valtio ja kansanryhmä: Koehenkilöiden lukumäärä: ÄO-keskiarvo mitatussa ryhmässä: Käytetty testi / lähde:
Australia, aikuiset 187 101 Culture Fair/ Suj 1981
Australia, 9-13v. 35 000 95 Otis/ McIntyre 1938
Australia, 6v. 600 104 Coloured PM/ Reddington, Jackson 1980
Belgia, aikuiset 247 98 Culture Fair/ Suj 1981
Belgia, 10-16v. 920 104 Culture Fair/ Goosens 1962
Englanti, 13-15v. 10 000 101 Differ.Apt./ Lynn, Hampson, Iwawski 1987
Englanti, aikuiset 1 404 100 Culture Fair/ Suj 1981
Bulgaria 215 94 Culture Fair/ Suj 1981
Tsekkoslovakia, aikuiset 363 98 Culture Fair/ Suj 1981
Tsekkoslovakia, 6v. 832 104 Coloured PM/ Raven 1986
Tanska, 12v. 628 100 Progr.Matr./ Veileskov 1968
Tanska, aikuiset 122 99 Culture Fair/ Suj 1981
Suomi, aikuiset 120 96 Culture Fair/ Suj 1981
Ranska, aikuiset 1 320 94 Culture Fair/ Suj 1981
Ranska, 6-9v. 618 104 Coloured PM/ Bourdier 1964
Itä-Saksa 7-11v. 454 100 Coloured PM/ Kurth 1969
Saksa 6v. 3 607 102 Coloured PM/ Schmidke & co. 1978
Saksa, aikuiset 1 572 107 Culture Fair/ Suj 1981
Norja, aikuiset 100 100 Culture Fair/ Suj 1981
Puola, aikuiset 835 106 Culture Fair/ Suj 1981
Portugali, 10v. 213 101 Culture Fair/ Suj 1981
Espanja, 16v. 113 749 87 Progr.Matr./Nieto-Alegre & co. 1967
Ruotsi, aikuiset 205 104 Culture Fair/ Suj 1981
Jugoslavia, aikuiset 525 104 Culture Fair/ Suj 1981

Keskimääräiset älykkyysosamäärät eri kansallisuuksilla: Mogoloidit
Valtio ja kansanryhmä: Koehenkilöiden lukumäärä: ÄO-keskiarvo mitatussa ryhmässä: Käytetty testi / lähde:
Japani, 6v. 240 97 Vocabulary.sp./ Stevenson, Kitamura & co, 1985
Japani, 11v. 240 102 Vocabulary.sp./ Stevenson & co
Japani, 2-8v. 550 100 McCarthy Scales/ Lynn & Hampson 1986
Japani, 4-6v. 600 103 WPPSI/ Lynn ja Hampson 1986
Japani, 6-16v. 11 000 103 WISC-R/ Lynn ja Hampson 1986
Japani, 13-156v. 178 104 Differ.Apt./ Lynn, Hampson, Isawaki 1987
Japani, 13-14v. 216 101 Kyoto NK/ Lynn ja Hampson &co 1987
Japani, 3-9v. 347 110 Columbia MMS/ Misawa, Montegei &co 1984
Hong Kong, 6-15v. 4500 110 Progr.Matrices/ Lynn, Chan &co 1988
Hong Kong, 9v. 376 113 Cattel Cult.Fair/ Lynn, Hampson, Lee 1988
Hong Kong, 6v. 4 858 116 Coloured PM/ Chan, Lynn 1989

Keskimääräiset älykkyysosamäärät eri kansallisuuksilla: Negroidi-hybridit ("mulatit")
Valtio ja kansanryhmä: Koehenkilöiden lukumäärä: ÄO-keskiarvo mitatussa ryhmässä: Käytetty testi / lähde:
USA, mustat, 6-16v. 305 84 WISC-R/ Jensen ja Reynolds 1982
Eteä-Afr., mustat, 10-14v. 4 721 84 Army Beta/ Fick 1929
USA, mustat, 6-18v. 4 115 84 Verbal and nonverbal/ Coleman &co. 1966
USA, mustat, 4v. 4 550 87 Stanford Binet/ Bronman &co. 1975
Jamaika, 11v. 1 730 72 Moray House/ Manley 1963, Vernon 1969

Keskimääräiset älykkyysosamäärät eri kansallisuuksilla: Negroidit
Valtio ja kansanryhmä: Koehenkilöiden lukumäärä: ÄO-keskiarvo mitatussa ryhmässä: Käytetty testi / lähde:
Kongo, aikuiset 320 65 Progr. Matr./ Ombredane, R & R 1952
Chana, aikuiset 255 80 Culture Fair/ Suj 1981
Nigeria, 6-13v. 87 75 Colored Matr./ Fahrmeyer 1975
Nigeria, aikuiset -- 86 Progr.Matr./ Weber 1968
Etelä-Afrikka, 8-16v. 1 220 81 Progr.Matr./ Notcutt 1950
Etelä-Afrikka, aikuiset 703 75 Progr.Matr./ Notcutt 1950
Etelä-Afrikka, 10-14v. 293 65 Army Beta/ Fick 1929
Etelä-Afrikka, 16v. 1 093 69 Junior Apt./ Owen 1989

Keskimääräiset älykkyysosamäärät eri kansallisuuksilla: Eräitä etelä-aasialaisia väestöjä
Valtio ja kansanryhmä: Koehenkilöiden lukumäärä: ÄO-keskiarvo mitatussa ryhmässä: Käytetty testi / lähde:
Intia, lapset 5 000 86 Eri testejä/ Sinha 1986
Etelä-Afrikka, intialaiset 16v. 1 043 85 Junior Apt./ Owen 1984
Australia, aboriginaalit 9v. 1 000 85 Queensland/ McElwain & Kearney 1973
Maorit 13v. 131 93 Prim.Ment.Abil./Walters 1958

Taulukon tiedot ovat Tatu Vanhasen artikkelista kirjassa "Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin" (Atena 2001) sivuilta 323-325, jossa tiedot ovat täydellisempinä.

Monissa testeissä näyttää käytetyn hyvinkin pientä ryhmää, joten vertailussa on oltava varovainen. Testien näyttämät voivat olla myös huonosti toisiinsa verrattavissa, mutta yleisimpiä ja tunnetuimpia testejä on em. taulukossa riittävästi afrikkalaisten ja muiden välisen eron havaitsemiseen.

Monikulttuuri-mielisten tämänhetken hokema, "intialaiset IT-huippuosaajat", paljastuu siirtomaa-aikaakin julmemmaksi kehitysmaiden riistoksi. Miten uskomme Etelä-Aasian koskaan kehittyvän, jos sieltä viedään parhaat aivot teollisuusmaihin tuottamaan ohjelmistoja? Älykkäiden intialaisten paikka on Intiassa.

Mediamanipuloinnilla pohjustettu ja häikäilemättömästi toteutettu ihmismassojen siirtely maanosasta toiseen ei voi palvella näiden maiden tai kansojen etuja. Toimijana ja hyötyjänä näyttääkin olevan kulissien takana pysyttelevä voima, jonka tavoitteena on päästä kontrolloimaan, paitsi mediaa ja viihdettä, koko planeettaa ja kaikkien sen asukkaiden elämää.

Takaisin Seuraava


Free Counter